MoottoriWiki
Kevyt nelipyörä on nimitys, jota käytetään EU-direktiivin L6e-luokan mukaisesta ajoneuvosta.
Moottorin tilavuus on korkeintaan 50 cm³, jos kyseessä on ottomoottori. Sähkökäyttöisen voimanlähteen tai dieselmoottorin kokoa ei ole rajoitettu, mutta teho on enintään 4 kW. Ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on 45 km tunnissa. Kevyt nelipyörä saa painaa kuormittamattomana korkeintaan 350 kg, johon ei lasketa sähkökäyttöisenä akkujen massaa. Mopoauto on rekisteröity kahdelle henkilölle. Kevyestä nelipyörästä ei peritä autoveroa, käyttömaksua, eikä dieselveroa. Pakollinen liikennevakuutus on sama, kuin kaksipyöräisissä mopoissa ja polttoaineenkulutus vähäinen, joten käyttäminen on halpaa. Kevyt nelipyörä soveltuu hyvin ikänsä puolesta vielä autonajoon oikeudettomille nuorille tai seniori-ikäisille kansalaisille, joilla ei ole B-luokan ajokorttia.
Suomen kieleen sana "mopoauto" vakiintui vuoden 1996 tietämillä, jolloin Mitä missä milloin kirjasi sen vuoden uudissanana 1997 painokseensa.
Kevytnelipyörällä tarkoitetaan myös mopomönkijää eli korkeintaan 50 kuutioista ja alle 45km/h kulkevaa nelipyörää.
Sisällysluettelo |
Valmistajat
Tunnettuja mopoautovalmistajia ovat ranskalaiset Aixam, Ligier, JDM, Chatenet ja Microcar, sekä italialaiset Casalini ja Grecav. Aixam (Aixam-Mega) on Euroopan ensimmäinen mopoautovalmistaja (vuodesta 1983). Sen tehtaat ovat Ranskan Aix les Bains'ssa entisen Arolan tiloissa. Ligierin juuret ovat autourheilussa – sen perusti entinen formula-ajaja Guy Ligier. Ligier valmistaa edelleen kilpa-autoja omistamansa Martini yhtiön kautta. Ligier on edelleen Ligier-perheen omistuksessa. Microcar aloitti mopoautojen valmistuksen vuonna 1984 ja avasi uuden tehtaan Ranskan Nantesissa vuonna 2000. Microcar on osa Bénéteau-yhtymää, joka on tunnettu purjeveneistään.
Kevyitä nelipyöriä myydään eniten Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Euroopan kokonaismyynti on noin 30 000 ajoneuvoa vuodessa.
Käyttäjät
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kevyttä nelipyörää käytetään eniten maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Valtaosa kuljettajista on täyttänyt 50 vuotta ja ovat jo vetäytyneet eläkkeelle. Omistajista suurin osa kuuluu pienituloisiin. Kaksi kolmesta mopoautolla ajavista ovat miehiä. Suomessa kevyet nelipyörät ovat manner-Euroopasta poiketen keskittyneet ruuhka-Suomeen Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan sekä Pohjanmaalle.
Historia
Kevyt nelipyörä on alun perin hyvin eurooppalainen ilmiö – ja välimerellinen. Mopoautokäsite kehitettiin 1980-luvulla Ranskassa, jossa ajoneuvotyyppiä kutsutaan nimellä voiturette. Englanniksi ajoneuvotyyppiä kutsutaan nimellä light quadricycle. Vaikka pienitehoisia automaisia kulkuvälineitä oli ollut jo aiemminkin varsinkin toisen maailmansodan jälkeen (kääpiöautot), edusti kevyt nelipyörä aivan uudenlaista ajattelua. Tarkoituksena oli suoda liikkumisen vapaus ajokortittomille syrjäseutujen asukkaille ja helpottaa suurkaupunkien ruuhkia. Ranskan tahdosta EU:ssa otettiin käyttöön uusi ajoneuvoluokitus kevyttä nelipyörää varten (L6e) 30. kesäkuuta 1992 (direktiivi 92/61/ETY).
Suomessa kevyistä nelipyöristä tuli yleisen direktiivin mukaisesti sallittuja liikennekäyttöön 17. kesäkuuta 1998, mutta autovero oli aluksi suuri kaupan este. Autovero poistettiin mopoautoilta vuoden 2003 alusta, mikä laski selvästi mopoautojen jälleenmyyntihintoja Suomessa. Mopoautot ovat kuitenkin edelleen kalliita, koska valmistussarjat ovat pieniä tavallisiin autoihin verrattuna. Mopoautot ovat halvimpien autojen hintaisia (10 000–14 000 €).
Euroopan kevytnelipyöräkanta oli noin 305 570 ajoneuvoa vuonna 2006, josta pelkästään Ranskassa 140 000 nelipyörää. Seuraavaksi suurimmat ajoneuvokannat olivat Espanjassa (50 676) ja Italiassa (49 120), sekä Benelux-maissa (17 633) ja Itävallassa (16 303).
Ajolupakirja
Eu-direktiivin 91/439 mukaan kevyen nelipyörän kuljettamiseen ei tulisi vaatia ajolupakirjaa, mutta useimmissa Euroopan maissa sellainen on pakollinen. Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa ajolupakirjavaatimus on sidottu kuljettajan syntymäaikaan, jolloin tietyn päivämäärän jälkeen syntyneiltä vaaditaan ajokortti. Kevyen nelipyörän kuljettamiseen vaadittava ikärajakin vaihtelee maittain 14–18 vuoteen. Italiassa 14-vuotiaat voivat lain mukaan kuljettaa kevyttä nelipyörää. Yleisin ikäraja on 15 tai 16 vuotta. Suomessa mopoautoa saa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt henkilö tai sitä vanhempi, jolla on vähintään M-luokan ajokortti ("mopokortti").
Ominaisuudet
Mopoautot ovat yleensä dieselkäyttöisiä – kuutiotilavuudeltaan 400–550 cm³. Kubota, Lombardini ja Yanmar ovat yleisimmät moottorivalmistajat. Painon vähentämiseksi kantava runko on alumiinia ja peitteet muovia, alumiinia tai lasikuitua. Mopoautoja varten on kehitetty samasta syystä uusia eksoottisia materiaaleja, kuten hyliitti. Vaihteisto on automaattinen variaattori, ja turvavyöt ovat aivan kuin autoissa. Edessä on kaksi istuinta ja takana melko suuri tavaratila. Mopoautojen ohjaamoon kantautuva käyntimelu on yleensä autoja korkeampi. Polttoaineenkulutus on pienehkö (3–5 litraa / 100 km). Vuosikatsastusvelvollisuus koskee myös mopoautoja.
Liikenteessä kevyttä nelipyörää kuljetetaan ajoradalla, ei pientareella, eikä sillä saa ajaa pyöräteillä. Pysäköintimaksu on myös maksettava, toisin kuin mopoissa, sillä kevyttä nelipyörää pysäköitäessä on käytettävä pysäköintiruutua. Mopoautolla ei saa ajaa moottoritiellä, eikä moottoriliikennetiellä, joissa alin sallittu nopeus on 50 km/h.
Jotkin tahot, esimerkiksi Liikenneturva, ovat olleet huolissaan mopoautojen hitauden aiheuttamasta vaarasta muulle liikenteelle. Syyskuun 2006 alusta mopoautoihin tuli Suomessa pakolliseksi hiljaisen liikenteen kolmio, joka on myös traktoreissa. Yleisin kiinnitystapa on liimatarra. Suuren koon vuoksi tarralle on kuitenkin vaikea löytää sopivaa paikkaa, jossa se ei haittaisi käyttöä tai näkyvyyttä. Ranskassa ja Saksassa on käytössä pyöreä merkki, jossa keskellä suurin sallittu nopeus 45 samaan tapaan kuin Suomessa 80 km:n tarra.
Ranskalaisten onnettomuustilastojen mukaan kevyt nelipyörä on turvallinen: ajoneuvojen määrään suhteutettuna kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden vertailuluku on 0,24 % (autot 0,42 %; mopot 1,40 % ja moottoripyörät 1,83 %).
Ammattilaiskäyttö
Kevyitä nelipyöriä käytetään myös elinkeinotoimintaan, esimerkiksi kuljetukseen on saatavilla mopokuorma-autoja ja -pakettiautoja. Perinteisesti Italiassa on käytetty vastaavissa ympäristöissä kolmipyöräisiä skoottereita, kuten Piaggion Ape (Vespa Commercial).
Lahdessa ja Salossa on kevyitä nelipyöriä käytetty julkisina takseina, koska laissa määritelty vaatimus taksiluvasta henkilöliikenteessä ei koske mopoautoja, mutta liikenneministeriössä suunnitellaan kyseisen porsaanreiän tukkimista lähiaikoina.
